extranet

UUTISET

14. Marraskuu 2017
Uutuus: Cashew-ruokakerma
Nutriops Cashew-ruokakerma on nyt tilattavissa. Hauduttamista hyvin kestävää cashe... Lue lisää
29. Syyskuu 2017
Dr. Hauschkan uusi Brand manager
Elokuussa 2017 Dr. Hauschkan uutena Brand managerina aloiitti Susanna Salo. Susanna vastaa kaikis... Lue lisää
19. Heinäkuu 2017
Taifun tofulta esitteitä suomeksi
 Taifun tofulta on ilmestynyt nyt suomeksi heidän käyttämästää... Lue lisää
16. Kesäkuu 2017
Taifun uutuudet- Fermentoidut tofut
  Taifun tofu on kehittänyt ja valmistanut markkinoiden ensimmäiset, luomulaatuise... Lue lisää
24. Toukokuu 2017
Wheaty melty uutuudet- Juuston kaltaiset leivänpäälliset
Vegaanisten juuston tapaan käytettävien tuotteiden kehittely on ollut kiivasta. Nyt uut... Lue lisää

Rapadura-sokeri

 Rapadura täysruokosokeri - Valvottua luomutuotantoa Brasiliasta


- Sokeriruo'on kuivattua mehua
- Sisältää runsaasti mineraaleja ja vitamiineja
-­ Kaikkeen makeutukseen, leivontaan
-­ Pehmeä maku
-­ Tumman ruskeaa, väri vaihtelee sadosta toiseen
-­ Hydroskooppinen (vettä itseensä imevä)
- säilytetään kuivassa tiiviisti suljettuna

Käyttö ja säilytys:

Rapadura on pehmeän makuista. Se soveltuu hyvin leivontaan ja kaikenlaiseen makeuttamiseen. Koska sokeri on hydroskooppinen -vettä itseensä imevä - on tärkeää säilyttää tuote kuivassa ja tiiviissä astiassa jotta se ei kovettuisi.

Rapadura-sokerista voi valmistaa vaikka herkullisia Runebergin torttuja.

Sokerintuotannon ongelmia

Varhaisina aikoina sokeri oli kallisarvoinen tuote, josta vain pieni yläluokka saattoi iloita, koska se vaati paljon työtä, suuri osa orjatyötä ja kuljetettiin kaukaa heikkojen liikenneyhteyksien takaa. Vaikka valmistustekniikka on kehittynyt niistä ajoista, sokeri vaatii tuottajaltaan edelleen paljon suolaisia hikipisaroita. Ihmisiä ja luontoa riistetään yhä yksipuolisesti viljeltyjen sokeriplantaasien vuoksi.

Brasiliassa on jättimäisiä maanviljelyskäyttöön soveltuvia alueita ja siitä huolimatta maassa on miljoonia aliravittuja ihmisiä. Tämä johtuu maanomistuksesta. Kansainväliset suuryhtiöt ovat edullisten lainojen avulla saaneet omistuksiinsa valtavia maa-alueita sademetsistä. Ne hakataan ja poltetaan karjalaitumiksi. Puunjalostusteollisuus hakkaa sademetsiä paljaiksi ja istuttaa alueelle vain yhtä puulajia sisältäviä taimikoita. Hallitus suosii pinta-aloja vaativia suurprojekteja ja asuinalueiltaan karkotettu maaväestö saa naurettavan korvauksen. Valtiollinen jättimäinen alkoholinvalmistus kuluttaa käsittämättömät määrät sokeriruokoa, hirssiä ja maissia. Jättimäisillä yhden kasvin viljelmillä tuotetaan mm. soijaa vientiin.

Brasilian maaperän riisto etenee vuosi vuodelta ja vaikka täällä Euroopassa tuotteet vaikuttavat suhteellisen halvoilta, ovat ne maan viljelijöille ja maattomien armeijalle saavuttamattoman hintaisia. Suurmaanomistajat, jotka hallitsevat maan rahavirtoja, estävät tehokkaasti valtiollisen maareformin aikaansaamisen.

Rapunzel yrittää toisin

Nämä ongelmat olivat tiedossa, kun Rapunzel etsi luonnonmukaiseen sokeriruo'on viljelyyn soveltuvaa tilaa Brasiliasta. Sveitsiläistä alkuperää oleva Emile Lutz, joka vuodesta 1977 on viljellyt 320-hehtaarin Jacutinga - tilaansa Sao Paolon maakunnassa Brasilian substrooppisella alueella, oli halukas yhteistyöhön Rapunzelin toivomalla tavalla.


Tilan pinta-alasta noin kolmannes on sokeriruo'olla, toisella kolmanneksella kasvaa papua, riisiä, kahvia, maissia ja kumia. Lopulla osalla on asuntoja pienine puutarhoineen. Tilalla yritetään edistää uudenlaista sosiaalista yhteisönmuodostusta ja vaikka se ei Brasilian mittakaavassa ole paljon, se on yritys muuttaa vallitsevia oloja. Tilalle pestatulla väellä on kiinteä palkka ja työpaikka on ympärivuotinen. (Brasiliassa yleinen tapa on päiväpalkka ja sesonkityö) Työntekijät asuvat tilalla perheineen omissa taloissaan ja he viljelevät omiksi tarpeikseen vihanneksia ja hedelmiä puutarhoissaan. Tilalla tuotetut elintarvikkeet saadaan ostaa omakustannushintaan.

Luomutuotanto kehittämisen lähtökohtana

Eroosio- ja tuholaisongelmat saivat Emile Luzin kiinnostumaan luonnonmukaisesta viljelystä. Sveitsiläiset luonnonmukaisen viljelyn järjestöt suorittavat tilan tarkkailun ja Emile Lutz luovuttaa prosentin ruokosokerin tuotosta brasilialaisen "planeta verde" ympäristö-järjestön käyttöön.

Sokeriruoko lisätään kasvullisesti noin 30 cm pitkistä solmukkeisista korren paloista, jotka istutetaan uudelle viljelyalalle maalis-toukokuussa 50 cm syvyyteen suoriin rivistöihin. Maa lannoitetaan kompostilla, jota tehdään sokerin valmistuksessa syntyvästä kuidusta, kananlannasta, luonnonfosfaatista ja bakteereista, joiden avulla orgaaninen aines palaa paremmin. Sokeriruoko tarvitsee kolme kertaa vuodessa komposti- tai viherlannoituksen. Tuholaisten torjunta on biologista. Rikkaruohot kitketään ruokorivien välistä koneellisesti ja taimien välistä käsin. Pintaeroosion välttämiseksi sokeriruokoplantaasilla kasvaa myös puita ja pieniä pensaita sokeriruokorivien seassa. Näin maaperää sidotaan eri kerroksista.

Huhtikuun puolivälistä lokakuun loppuun korjataan satoa. Korjuu hetkellä ruo'on sokeripitoisuus on noin 10% ja sadon määrä 10-12 tonnia hehtaarilta. On olemassa varhais-, keski- ja myöhäislajikkeita. Sato korjataan maseta -veitsen avulla. Satoa korjataan kerrallaan vain se määrä, joka välittömästi voidaan käyttää tuotannossa, sillä sokeriruoko ei kestä varastointia.

Tavanomaista ruokorivistöjen polttamista ylimääräisten lehtien vuoksi ei käytetä, jotta maaperän elämää ei tuhota, myös työn tekeminen on siistimpää tekijän kannalta ja sokerin maku säilyy aitona ja muuttumattomana. Lehdet voidaan käyttää kompostiin.  Sokeriruoko kasvaa ruohon tapaan aina uudestaan leikkaamisen jälkeen. Yleensä ruoko tuottaa satoa 5-7 vuotta, jonka jälkeen maa aurataan ja seuraa kahden vuoden viherlannoitus.

Luomutilalla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita, lannotteita tai kemiallista tuholaistentorjuntaa. Maaperän hedelmällisyyden säilyminen on keskeisellä sijalla. Luomuvalvonta kattaa kaikki viljely- ja valmistusvaiheet sekä pakkaamisen ja kuljetuksen. 

Sokeria käsityönä

Sokerimehun valmistus on käsityötä. Sokeriruoko perataan lehdistä ja valssataan yksinkertaisen koneen läpi. Karkeiden kuitujen ja hiekan poistamiseksi mehu suodatetaan. Maku kirkastuu keitettäessä, kun noin 500 litraan mehua lisätään teelusikallinen kalkkia. Mehu tiivistyy rautakattilassa kiehuessaan siirappimaiseksi massaksi.

Pääasiallisena polttoaineena käytetään valssauksessa syntynyttä kuitumassaa. Sitä täydennetään ruokojuurakoilla, jotka viljelmän uudistuksen yhteydessä on aurattu ylös maasta. Kun kiehunutta massaa jäähdytetään ja hämmennetään puukauhoin, kiteytyy sokeri karkeiksi rakeiksi. Hienojakoisempaa sokeria saadaan, kun rakeet jauhetaan. Alkujaan sokeri valettiin kimpaleiksi, josta makeutusainetta raastettiin tarpeen mukaan. Siitä nimi Rapadura.
Rapadura-täysruokosokerin väri on riippuvainen sadonkorjuun ajankohdan vallitsevasta kosteudesta ja värivaihtelut erästä toiseen ovat tyypillisiä

Rapaduralla teet hyvää itsellesi, läheisellesi ja luonnolle!

 

 
 
www-suunnittelu, nettisivut, nettisivuja, www-sivut, web design, kotisivut, kotisivuja, internetpalvelut, mainostoimisto